Tässä on ehdoton lempisalaattini: yksinkertainen, helppo ja herkullisen raikas raejuustosalaatti. On tärkeää käyttää kurkku raasteena, jolloin sen mehukkuus tulee parhaiten esille. Raejuustona käytän ainoastaan Valion 2% raejuustoa, koska muut eivät maultaan oikein sovi tähän (kokeiltu on). Kaikki ainekset säilytetään jääkaapissa, koska salaatti on parasta kylmän raikkaana. Tilli sopii tähän myös hyvin.
Muistan vieläkin kun pienenä toivoin synttärilahjaksi ison kulhollisen raejuustosalaattia. En saanut sitä :(
kurkkua
salaattia
raejuustoa
Raasta kurkku ja leikkaa tai revi salaatti sopivan kokoisiksi suikaleiksi. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja nauti kylmänä.
Kakkua, keksejä ja kylmäsavulohileipiä. Kakun täytteenä puolukkaa, sitruunaa ja pieni sipaus Lemon Curdia. Näillä eväillä tänään. Kuva ei ole kaksinen johtuen keittiön hämärästä ja äärimmäisen oranssista valaistuksesta.
Löysin tämän kääretortun ohjeen Hellapoliisin sivuilta, ja pakkoa sanoa että hyvä resepti onkin. Alkuperäiseen ohjeeseen on merkitty 0,5-0,75 dl sokeria, ja minusta tuo 0,5 riittää mainiosti. Valkosuklaa on sen verran makeaa tavaraa että täytteen sokerin voi jättää vähille. Poikkesin reseptistä sen verran että lisäsin täytteeseen yhden (pieneen vesitilkkaan sulatetun) liivatelehden.
1 kääretorttu
4 munaa
1,5 dl sokeria
0,5 dl kaakaojauhetta
0,5 dl perunajauhoja
0,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
Täyte:
1 dl vispikermaa
100 g maustamatonta tuorejuustoa
2 dl kohmeisia puolukoita
0,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
100 g valkosuklaata
Valmista ensin täyte. Rouhi valkosuklaa terävällä veitsellä ja jauha (esim.) sauvasekoittimella kohmeiset puolukat. Vaahdota vispikerma. Lisää joukkoon maustamaton tuorejuusto, puolukkasurvos, sokeri, vaniljasokeri ja valkosuklaa. Laita täyte jääkaappiin odottamaan.
Pohja:
Sekoita keskenään kuivat aineet. Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi ja lisää kuivat aineet siivilän läpi varovasti sekoittaen. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 225 asteessa noin 6-7 minuuttia. Kumoa torttulevy leivinpaperille ja anna jäähtyä hetken. Levitä täyte jäähtyneelle torttulevylle ja kääri tiukahkolle rullalle.
En tiedä onko tämä nyt paella vai risotto, mutta ainakin jotain niiden väliltä. Maistelu ja maustaminen ovat erityisen tärkeää tämän ruoan valmistuksessa. Ainekset eivät ole niin justiinsa, ja soveltaminen on suotavaa. Tähän sekalaiseen annokseen voi lisätä esimerkiksi herneitä, katkarapuja tai simpukoita.
noin 6 annosta
3 rkl oliiviöljyä
1 sipuli
4 valkosipulin kynttä
400 g hunajamarinoituja broilerisuikaleita
250 g lihaisaa makkaraa (esim. Snellmanin Eetvartti)
1 paprika
3 dl risottoriisiä
1 tl suolaa
paljon mausteita, esim. currya, sahramia, pippuria ja juustokuminaa
8 minitomaattia, tai 2 tavallista tomaattia
100 g säilykeherkkusieniä
7 dl vettä
1 rkl kanafondia (käytin Rainbowta)
sitruunamehua
Paloittele/hienonna/viipaloi sipulit, makkarat, paprika ja tomaatit. Kuumenna öljy suurehkossa pannussa. Kuullota sipuli ja murskattu valkosipuli. Lisää kana, paista kypsäksi ja nosta syrjään pannulta. Ruskista seuraavaksi makkarat. Lisää joukkoon paprika ja 3 dl riisiä. Kuullota hetki ja mausta suolalla sekä muilla haluamillasi mausteilla. Lisää tomaatit ja sienet. Kääntele seosta ja kaada joukkoon vesi ja fondi.
Anna seoksen kiehahtaa. Alenna sitten lämpöä, lisää broileri-sipuli -paistos ja hauduta ruokaa kannen alla noin 20 minuuttia. Nosta kansi pois viimeisen parin-kolmen minuutin kohdalla, jotta ylimääräinen vesi haihtuisi pois. Kääntele välillä kypsennyksen aikana. Tarkista maku ja lisää mausteita.
Juuri ennen tarjoilua, lisää paellaan loraus sitruunamehua.
Teen yleensä pizzaa tällä yksinkertaisella reseptillä. Tänään oli vuorossa Americana, eli kinkkusuikale-ananas-aurajuusto -pizza. Tomaattikastikkeena käytin tavallista tomaattimurskaa, johon sekoitin yrttejä sekä ripauksen suolaa ja pippuria. Jos tykkäät rapeapohjaisesta pizzasta, jätä leivinpelti uuniin kuumenemaan ennen pizzan paistoa.
2 uunipellillistä
2,5 dl vettä
2-2,5 tl kuivahiivaa
1 tl suolaa
3 rkl öljyä
noin 6 dl vehnäjauhoja
Lämmitä vesi kuivahiivalle sopivaksi, noin 42-asteiseksi. Lisää suola ja öljy. Sekoita kuivahiiva jauhoihin ja lisää seos vähitellen veteen. Vaivaa taikina koneella tai käsin pehmeäksi palleroksi. Peitä leivinliinalla ja jätä nousemaan lämpöiseen paikkaan noin 20-30 minuutiksi.
Vaivaa taikinasta ylimääräinen ilma pois, ja jaa kahteen osaan. Kaaviloi taikinamöykyistä uunipellin kokoiset levyt ja jätä nousemaan vielä hetkeksi. Täytä ja paista noin 250 asteessa 12-14 minuuttia, kunnes reunat ja pohja alkavat tummua.
Tänään oli hernekeittopäivä. Yksi lempikeitoistani syntyy vain parista raaka-aineesta, ja on herkullista (varsinkin kylminä pakkaspäivinä).
noin 6 annosta
500 g kuivattuja herneitä
2 l vettä
300 g palvilihaa
suolaa
(hienonnettua sipulia, sinappia)
Mittaa suurehkoon kattilaan kylmä vesi ja nopeasti huudellut herneet. Jätä herneet likoamaan noin 12 tunniksi. Keitä herneitä liotusvedessä kannen alla noin 2 tuntia. Lisää paloiteltu liha ja jatka kypsentämistä puolesta tunnista yhteen tuntiin. Sekoittele silloin tällöin - varsinkin kypsennyksen loppuvaiheessa. Mausta valmis keitto suolalla.
Tarjoa lisänä sinappia ja hienonnettua sipulia.
Nälkä iskee kesken rauhaisan aamupäivän. Jääkaapista löytyy puolikas Auran homejuusto ja hieman kukkakaalia. Pastapäivä! Tai oikeammin spaghettipäivä kun pastaa ei ollut. Tämä helppo ruoka on perushyvää ja valmistuu lyhyessä ajassa.
2-3 annosta
200 g spaghettia
3-4 dl paloiteltua kukkakaalia (osan voi korvata parsakaalilla)
150 g homejuustoa
0,75 dl maitoa
muskottipähkinää, mustapippuria
Laita spaghetit kattilaan kypsentymään suolalla maustettuun veteen. Lisää kukkakaali 4-5 minuuttia ennen keittoajan loppumista. Kaada kypsät spaghetit ja kukkakaali lävikköön ja jätä odottamaan. Kukkakaali saa jäädä hieman rouskuvaksi.
Mittaa huuhdeltuun kattilaan maito ja homejuusto. Kuumenna miedolla lämmöllä, kunnes juusto on kokonaan sulanut. Mausta ripauksella pippuria ja muskottipähkinää. Kaada spaghetti-kukkakaaliseos kastikkeen joukkoon ja pyöräytä ainekset sekaisin.
Tänään tein toista kertaa itse kovia karkkeja. Innostus lähti, kun makeanhimoisena katselin Youtubesta videoita karkinvalmistuksesta. Isojen painavien karkkimassojen venytteleminen ja leikkaaminen näytti hauskalta. Reseptin löytäminen oli pieni haaste, mutta löysin sellaisen joltain Fazerin kysymys-vastaus -sivustolta. Ainesten yksinkertaisuus yllätti: vesi, sokeri ja etikka. Sekaan lisätään halutut maku- ja väriaineet ja voilà - karkkia!
Ensimmäinen yritys päättyi tahmeasti. Kovan työn jälkeen käsiini jäi noin 20 kpl kovia karkkeja ja hirveä sotku keittiöön. Tahmainen massa tarttui kiinni kaikkeen mihin osui. Toisella kertaa valmistus onnistui paremmin. Käytin alustana leivinpaperia uunipellin sijaan, ja jätin suojakäsineet kokonaan pois. Kaikki sujui huomattavasti paremmin. Tässä resepti muille jaettavaksi. Huom! Lämpömittari on ehdoton!
noin 5 dl karkkeja
3 dl vettä
6 dl sokeria
1,5 tl väkiviinaetikkaa
nestemäistä aromia, esim. piparminttuöljyä
(värjäysainetta)
(sitruunahappoa voi lisätä hedelmäisiin karkkeihin antamaan kirpeyttä)
Työvälineet:
- öljytty leivinpaperi
- sokerilämpömittari
- sakset
- metallilasta (tai vastaava)
(- mahd. ihonmyötäiset suojakäsineet, öljytyt)
- tomusokeria karkkien jauhotukseen
Sekoita sokeri, vesi ja etikka paksupohjaisessa kattilassa. Aseta lämpömittari seokseen ja anna kiehua voimakkaasti, kunnes seos on 145-150-asteista. Seosta ei tarvitse sekoittaa kiehumisen aikana. Sekoita valmiiseen sokerinesteeseen nopeasti haluamasi aromit ja väriaineet, ja kaada massa pikimmiten öljytylle leivinpaperille.
Siirtele ja kasaa massaa lastan avulla keskemmälle leivinpaperia sitä mukaa kun se valuu lähemmäs reunoja. Kaavi aivan paperin pohjaa myöten.
Massa alkaa pian jäähtyä ja jämäköityä. Jos on fiksu, voi tässä vaiheessa vetäistä käsiin suojahansikkaat. Jos haluaa kokeilla paljain käsin, niin omalla vastuulla. Varmista kuitenkin ettei massa ole polttavan kuumaa.
Vaivaa ja venyttele massaa. Näin sen sisälle muodostuu ilmaa. Taikina alkaa muuttua vaaleammaksi. Kun massa tuntuu sopivan jämäkältä käsissä, ala venyttämään siitä pötkylää, ja leikkaa se nopeasti paloiksi. Tässä on hyvä olla kaksi henkilöä, joista toinen venyttää ja toinen leikkaa. Massa nimittäin kovettuu melko nopeasti.
Pyörittele karkit tomusokerissa. Tämä estää niitä tarttumasta toisiinsa.
Tässä kaikki omistamani aromiainekset: appelsiini, banaani, kirsikka, mansikka, minttu, piparminttu, terva, limetti ja omena. Appelsiini sopii koviin karkkeihin mainiosti. Käytin sitä mausteena ensimmäisissä karkeissani. Lisäsin joukkoon myös noin teelusikallisen sitruunahappoa kirpeyttä antamaan. Tällä kertaa tein tervakarkkeja, mutta terva ei mielestäni oikein sopinut tällaiseen supermakeaan karkkiin.
Viime jouluna tein ensimmäistä kertaa oman ison piparkakkutaikinan. Reseptin löysin netistä, mutten muista miltä sivustolta. Petyin kun taikinasta tuli hassun vaalea ja todella miedon makuinen köntti, joka leivottaessa mureni käsiin. Sen verran reseptistä muistan, että voi ja sokeri piti vaahdottaa. Tällä kertaa etsin käsiini reseptin, jossa voi sulatettiin taikinaan. Maku oli nyt paljon voimakkaampi, juuri niin mausteinen mihin olin tottunut. En osaa tarkalleen sanoa kuinka monta piparia tällä reseptillä voi leipoa, koska söin taikinasta ainakin kolmasosan.. mutta arviolta 80-100 kpl.
80-100 kpl
2 dl siirappia
1,75-2 dl fariinisokeria
1 tl inkivääriä
3 tl kanelia
1 tl neilikkaa
1 tl kardemummaa
1 tl pomeranssia
2 tl ruokasoodaa
150 g voita
1 muna
8,5-9 dl vehnäjauhoja
Paloittele voi ja jätä odottamaan taikinakulhoon. Kiehauta siirappi, sokeri ja mausteet. Lisää kiehuvaan seokseen ruokasooda - seos muuttuu vaahdoksi. Kaada kuuma sokeri-maustevaahto voin päälle ja sekoita kunnes voi on sulanut. Lisää kananmuna ja lisää jauhot vähitellen. Jätä maustumaan kylmään muutamaksi tunniksi ennen leipomista (tai syömistä).
Kauli ohueksi, ota muotilla keksejä, lado leivinpaperille ja paista 200 asteessa noin 6-8 minuuttia. Kannattaa 5 minuutin paiston jälkeen mennä uunin viereen kyttäämään pipareiden valmistumista - ainakin sen ensimmäisen pellillisen kohdalla. Itse odotin hieman liian kauan ja.. tiedättehän.
